Potkukelkka on soome kelk, suomalainen kelkka. Rannikolla se on tunnettu myös potkuna.
Mikki oli merihädässä myös Viron puolella, mutta merelle hän lähti Piritan rannasta. Kuuntele!
Sõtkas on telkkä, vart on sotka, part on sorsa ja kodupart ankka. Piilpart on tavi, paitsi Piilupart, joka on Aku Ankka.
Virumaan ja Suomen rannikkokansa kävi vuosisatoja kauppaa ilman rahaa. Seprakaupassa yksi kalatynnyri saattoi vaihtua kahteen viljatynnyriin. Kurssivaihteluista riippuen. :)
Carl Ludvig Engel oli ennen Helsinkiin tuloaan Tallinnan kaupunginarkkitehti. Katsopa ylös noustessasi Pitkää jalkaa Toompealle. Keltainen rakennus näyttänee tutulta.
Eino Leino viihtyi niin hyvin Virossa, että hän anoi kansalaisuutta. Molempien maiden viranomaiset hautasivat anomuksen kaikessa hiljaisuudessa.
Ilu oli ilveksenpentu, jonka suomalaiset lahjoittivat Tallinnaan. Ilu on edelleen Tallinnan eläintarhan tunnus, sillä siitä se sai alkunsa.
Lohenpyrstö Vantaan vaakunassa muistuttaa Padisen luostarin munkeista, jotka keskiaikana kalastivat Vantaanjoella.
Pärispean kalastajaperheet perustivat Pernajaan oman kylän. Siteet pysyivät tiiviinä: kieltolain aikana Kabbölen nimi vääntyi Kanisterböleksi.
Sissipäällikkö Tapani Löfving syntyi ja vietti lapsuusvuotensa Narvassa, jonne hän vanhana miehenä harkitsi jopa paluumuuttoa.
Lahemaan Vergi oli 1700-luvulla puhdas suomalaiskylä. Suomen siirtolaisista todistavat kirkonkirjojen liikanimet (Hämelais, Some).
Haikara on toonekurg, tuonenkurki, vaikka se on häiden ja syntymän tunnus. Ilmeisesti nimi siirtyi mustahaikaralta, joka lensi tänne ennen valkoista kattohaikaraa.
Narva-Jõesuu oli kuin Viron Terijoki. Pitsihuviloiden määrä lähenteli tuhatta ja sotien välisenä aikana niitäkin siirrettiin eri puolille muuta maata.
Lahemaalle antoi nimen Johannes Gabriel Granö, Tarton yliopiston suomalainen professori.
