Itä-Virumaa

Itä-Virumaan rantakansalle Suomi on ollut hyvin lähellä. Tarkkasilmäinen matkailija voi kauniina päivänä erottaa ulapalta niin Suursaaren huiput kuin Tytärsaarten hiekkarannat. Rannikon häipyvä kielikin on ollut hyvin suomen kaltainen.  Toisaalta virolaisuus on kantanut vastarannalle, mistä muistuttaa vaikkapa Virolahden nimi.

Seprakaupan aikaan suomalaiset olivat Toilassa ja Narva-Jõesuussa tuttuja ja odotettuja vieraita. Näin on jälleen, vaikka sota muutti nykyisyyden ja katkaisi yhteytemme vuosikymmeniksi. Tänään suomalaiset nauttivat Itä-Virumaan kylpyläpalveluista, joiden laadukkuus ja monipuolisuus yleensä yllättää ensikertalaisen.

Matkailijalle Itä-Virumaa avautuu vastakohtien ja ristiriitojen kautta. Täällä länsi on kohdannut idän, sotamahdit toisensa, vuoroin maata ja kansoja myllertäen. Täällä keisarikunnan aristokraatit kohtasivat kansainvälisen eliitin. Näillä samoilla rannoilla, jotka sota sulki vuosikymmenten unohdukseen. Maaperäkin on Itä-Virumaalla erityistä, niin siunaukseksi kuin kiroukseksi. Se on kuuluisa öljyliuskeestaan eli puhekielen Viron palavasta kivestä. Lomaseudusta kasvatettiin sen myötä kuonavuorien kaivosteollisuuskeskus, jonka energia lämmitti Leningradia.

Vanhat suomalaiset ovat kutsuneet Narva-Jõesuuta ”Viron Terijoeksi”. Ruhtinaat ovat lähteneet ja pitsihuviloita on enää kourallinen, mutta maan komein hiekkaranta viestii tuosta ajasta. Tänään vieraita palvelee nykyaikainen Meresuu-kylpylä ja funkista edustava Narva-Jõesuun sanatorio. Lännempänä, Toilassa sijaitsi presidentin kesäsunto Orun palatsi, ”Viron Kultaranta”. Palatsi on menetetty, mutta entistetty puisto tarjoaa yhä maalauksellisia laakso- ja merinäkymiä. Laakson takana palvelee suomalaisten suosima Toilan kylpylä sauna- ja vesimaailmoineen.

Kaksi kylpylähotellia palvelee vanhoissa kartanokeskuksissa. Saka Cliff Hotel & Spa sijaitsee aivan törmärannikon äärellä. Ulappasaariakin voi täällä tähytä vanhasta vartiotornista. Mäetagusen kartano puistoineen taas sijaitsee Itä-Virumaan sydämessä, rauhallisesti sivumpana turismivirroista. Täältä etelään on jo Peipsijärven pohjoisrannikko, joka on samalla myös Viron pisin hiekkaranta. Näillä seuduin kohtaavat uskonnot. Kuremäellä sijaitseva Pühtisan nunnaluostari tarjoaa rauhaa kiireiselle matkailijalle. Pienempi sivuluostari eli skiitta löytyy läheltä Vasknarvasta. Se on maanteiden äärimmäinen piste, jossa yhtyvät Narvajoki, Peipsijärvi ja Euroopan unionin raja. Narvajoella itä ja länsi katsovat toisiaan.

Rajajoen puolivälissä sijaitsee Narvan linnoituskaupunki, josta kerromme erikseen. Kiinnostava arkkitehtuurin kohde on Sillamäe, jonka asemakaava, bulevardit ja uusklassiset rakennukset antavat yllättävän kokonaiskuvan Stalinin kaupunki-ihanteista. Maakunnan keskus on Jõhvi, jonka konserttitalosta on kehittynyt arvostettu tapahtumakeskus.

Vaihteleva historia tarjoaa niin nähtävää kuin koettavaa. Kaivosmiesten työstä kertoo Kohtlan kaivosmuseo, jossa vieraita kyyditetään maanalaisella junalla. Kaivosten lahja on myös seikkailumatkailukeskus, joka on nousemassa Kiviõlin kuonavuorelle, virolaisittain "tuhkamäelle". Kartanonisäntien loistoa esittelee Kukrusen polaarikartano, jossa esitellään myös napa-alueiden tutkimusmatkailua. Sotien muistomerkkejä Itä-Virumaalla ei voi välttyä näkemästä. Meidän ajallemme vaikuttavin on ehkäpä Sinimäen taistelujen muistoristi.

Poikkea myös Itä-Virumaan omalla matkailusivulla!