Narva

Narvan keskustassa kaksi linnaa katsoo toisiaan. Välissä ja alapuolella virtaa Narvajoki laaksossaan. Viron puolella kohoaa Hermannin linna, Venäjän puolella Iivananlinna pitkine muureineen. Viron ohella seisot Euroopan unionin ja Naton maaperällä, mutta se loppuu jo kiven loiskahtaessa veteen.

Raja on veteen piirretty, monesti ja monimielisesti. Ruotsin ja Venäjän ikuiseksi rajaksi Narvajoki sovittiin Täyssinän kylässä 1595, vastarannalla jokunen virsta alavirtaan. Sivussa Suomen itäraja vedettiin Jäämereen. Parikymmentä vuotta myöhemmin Ruotsi sai Inkerinmaan ja koko Suomenlahden. Tuossa vaiheessa Narvaa harkittiin jopa toiseksi pääkaupungiksi. Joka tapauksessa se sai edustavan barokkikeskustan. Pommikoneisiin päättyneen tunnelman kerrotaan muistuttaneen Tukholmaa. Entisöitäväksi hyväksyttiin vain ”vallankumoukseen liittynyt” Raatihuone. Muu rauniot raivattiin uuden ajan tieltä.

Suuressa Pohjan sodassa Venäjä otti revanssin ja valloitti Narvan (1704). Sen muistoksi kuningas Kaarle XII, keisari Pietari Suuri ja historian ystävät kohtaavat näillä valleilla joka kesä. Värikkäissä univormuissaan, muskettien paukkuessa ja lippujen liehuessa he kertaavat Narvan taistelun (1704), jossa myös ”Suomen pojat verta vuoti”. Luultavasti Porilaisten marssi kaikui myös tammikuussa 1919, kun mereltä maihin noussut suomalainen vapaajoukko valloitti kaupungin Virolle.

Narvan jokinäkymä on tuttu ja ikoninen, mutta silti aina vaikuttava. Vallin vierestä löydät sisäänkäynnin Hermannin linnaan. Museo esittelee pysyvästi Narvan menneisyyttä eri valtakuntien osana, mutta erikoisnäyttelyitäkin on useampi. Näistä voi jatkaa Pohjoispiha, jonka verstaat ja käsityöläispajat elävöittävät Ruotsin ajan historiaa. Siellä on myös apteekki, josta löytää vanhoja lääke- ja maustekasveja. Tuliaisiksi voi sekoittaa vaikka oman sinapin. Linnoituksesta tämä on kuitenkin vasta jäävuoren huippu, sillä kokonaisuuteen kuuluvat myös bastionit ja jokilaakson puolustusmuurit.

Narva on kulttuurielämältään vireä ja omintakeinen. Kaupungin sinfoniaorkesteri ylittää raja-aitoja ja tunnetaan oivista jazz-muusikoistaan. Narvassa käydään myös Chopinin musiikille omistettu nuorten pianistien kilpailu. Orkesteri konsertoi usein Aleksanterin kirkossa, jonka uudelleen rakennetusta tornista (2008) avautuu hieno näkymä yli kaupungin. Uusbysanttilainen Ylösnousemuksen kirkko on ainoa kirkoista, joka säilyi vuoden 1944 tuhopommituksista. Sen peruskiven muurasi keisari Aleksanteri III perheineen, mutta sodan jälkeen ortodoksikirkonkin ympäristö ahdistettiin uudisrakennuksilla.

Narva on toki myös kauppa- ja teollisuuskaupunki. Venäjän kauppa kulki sen kautta jo keskiaikana, jolloin alakynteen jäävä Tallinna esti sen liittymisen Hansaliittoon. Luottamusta tulevaisuuteen osoittavat useat uudet kauppakeskukset. Narvan teollinen kehitys rinnastuu helposti Tampereeseen. Kreenholmin puuvillatehdas oli keisarikunnan suurimpia ja nykyaikaisimpia teollisuuslaitoksia. Viime vuosinaan se tuotti tunnettuja suomalaisia merkkituotteita, kuten Finlayson ja Marimekko.

Poikkea myös Narvan kaupungin omalla matkailusivulla!