Pohjois-Viro on kontrastien maa. Jossa suurenmoinen ja salaperäinen historia kohtaa nykyajan. Luonto voi olla kaunista ja koskematonta – tai neuvostoajan jäännösten rikkomaa. Pohjois-Virossa on useita upeita kartanoita, joissa tarjotaan monenlaista toimintaa, värikkään historian omaavia linnoituksia, joissa historia tuodaan vieraan lähelle. Rannikolla on idyllisiä kalastajakyliä, joissa töyrään takaa voi ilmaantua monenlaisia yllätyksiä. Sellainen saattaa olla konsertti, teatteriesitys, festivaali tai huippuluokan taidekokoelma.
Pohjois-Viroa halkaisee myös Struven ketju, jonka rakensi vuosina 1816–55 Tarton yliopiston tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struve. Maailmankuulu kolmiomittauslinja kulkee 2820 kilometrin mittaisena Tonavan suistosta Hammerfestiin. Kun ketjua mitattiin, se sijaitsi vain Venäjän ja Ruotsin hallitsemilla alueilla. Nykyään sitä jakaa kymmenen valtiota -– Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina – ja se on tunnustettu niiden yhteiseksi maailmanperinnöksi.
Länsi-Virumaalla ketjun suojeltavia perintökohteita ovat alkuperäiset peruspisteet Simunassa ja Võiveressa. Keskiaikainen Tallinna tarjoaa historiallista arkkitehtuuria. Niin on myös Sillamäe, vaikkakin hyvin läheltä omaa aikaamme. Kaupunkia ryhdyttiin rakentamaan vasta 1940-luvun lopulla salatun uraanirikastamon työväelle. Sulkeutuneisuuden ansiosta keskusta on yhä eheä näyte Stalinin ihannoimasta arkkitehtuurista rakennuksineen ja bulevardeineen. Kaikkien kaupunkien kontrasti on kuitenkin Lahemaa, Viron vanhin kansallispuisto. Siellä on aateliskartanoita, kulttuuritapahtumia, koskematonta metsää, meritunnelmaa ja hiekkarantoja.